Ylioppilastodistuksen pisteytyksestä kauppatieteissä

Vuoden 2020 valintakriteerit ja etenkin ylioppilastodistuksesta annettavat pisteet, ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Yksi kritiikin aihe on ollut eri aineiden saamat pisteet ylioppilastodistuksen pisteytystaulukossa ja miksi jotain tiettyä ainetta, esim. yhteiskuntaoppia, ei ole otettu painotetuksi aineeksi kauppatieteellisellä alalla.

Pisteytysmallit on kauppatieteellistä alaa laajempi projekti, johon suomalaiset yliopistot ovat sitoutuneet. Yleisesti ottaen pisteytysmallit pohjautuvat lukion kurssimääriin (pakolliset + valtakunnallisesti saatavilla olevat syventävät). Toisin sanoen, mitä laajemman aineen suorittaa hyvin arvosanoin, sitä enemmän siitä saa pisteitä. ”Opiskelijavalintojen uudistaminen” –hankkeessa kehitetyt pisteytysmallit herättävät suurta kiinnostusta ja keskustelua. Yleisimpiä kysymyksiä löytyy hankkeen nettisivuilta, Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta sekä mm. syksyllä 2018 järjestetyn opinto-ohjaajille suunnatun tilaisuuden tallenteesta.

Ylioppilastodistuksen pisteytyksestä käytiin pitkä keskustelu myös kauppatieteiden alalla ja ABS:n piirissä. Kauppatieteissä päädyttiin antamaan pisteitä äidinkielessä, matematiikan arvosanasta, parhaat pisteet antavasta kielestä sekä kahdesta muusta parhaat pisteet antavasta aineesta. Äidinkieli ja matematiikka ennustavat tutkimuksen mukaan parhaiten opintomenestystä alalla. Ja kielitaito on tärkeää kaupallisella alalla, mutta sitä on lähes mahdoton hankkia enää yliopisto-opintojen aikana. (Tarkemmin kauppatieteiden pisteytystaulukko löytyy Opintopolusta)

Kauppatieteet on hakupaineala, jonne vuonna 2018 oli kaikkiaan 12304 hakijaa, joista 8604 ensisijaista hakijaa, tavoittelemassa 1890 paikkaa. Näin suurena alana kauppatieteet ei halua ohjata nuoria liikaa painottamalla äidinkielen, matematiikan ja kielten lisäksi jotain tiettyä ainetta, vaan kannustaa monipuolisiin ainevalintoihin ja seuraamaan omaa mielenkiintoaan. Tämä heijastelee myös sitä, että valmistumisen jälkeen kauppatieteilijät päätyvät hyvin moninaisille aloille, julkiselle ja yksityiselle sektorille, yrittäjiksi ja työntekijöiksi. Yksilön omat kiinnostuksen kohteet ja valmiuden mukaiset valinnat tuottavat varmasti parhaan lopputuloksen kaikkien kannalta.

Suomen kauppakorkeakoulut korostavat yhteiskuntaopin ja talousosaamisen tärkeyttä toisella asteella ja kansalaisten yleistaitoina ja kannustaa lisäämään näiden aineiden opetusta ja saatavuutta ympäri maan. Mutta samalla Suomen kauppakorkeakoulut katsovat, että yliopistojen sisäänpääsykriteerit eivät ole oikea tapa tehdä kannanottoa aiheeseen, jota pitää ratkoa perus- ja toisen asteen opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Helsingissä 20.9.2018

SUOMEN KAUPPAKORKEAKOULUT (ABS) RY

Markus Granlund Juuso Leivonen

puheenjohtaja pääsihteeri

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) on yliopistotasoisten kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyöorganisaatio, jota johtaa kaikkien yksiköiden johtajista koostuva hallitus. ABS myös ohjaa kauppatieteellisen alan yhteisvalintaa.