Urvalsprovet till den gemensamma antagningen till ekonomutbildning genomfördes framgångsrikt på distans

Den första fasen av urvalsprovet för de ekonomiska vetenskaperna genomfördes framgångsrikt som ett elektroniskt prov på distans tisdagen den 2 juni. Totalt 9150 sökande deltog i det nationella distansprovet.

I den gemensamma antagningen till ekonomutbildning deltar Aalto-universitetet, Jyväskylä universitet, Uleåborgs universitet och Åbo universitet samt Östra Finlands, Tammerfors och Vasa universitet, LUT-universitetet samt Svenska Handelshögskolan och Åbo Akademi.

I hela landet finns det 1905 intagningsplatser för utbildning inom de ekonomiska vetenskaperna. Totalt har 1617 platser redan fyllts med ett urval baserat på betyg. I år var antalet sökande till utbildningar inom de ekonomiska vetenskaperna 13 683.

“Jag tycker att den första fasen av urvalsprovet för de ekonomiska vetenskaperna gick riktigt bra. Vi har haft några enstaka problem men i stort kan vi vara nöjda med provarrangemangen. Senare kommer vi att göra en grundlig analys av erfarenheterna av de nya provarrangemangen hos enheterna som deltog i de ekonomiska vetenskapernas gemensamma urval.” från organisation för de finska handelsvetenskapliga universitetsenheter ordförande Sami Saarenketo.

Urvalsprovet på distans genomfördes på en plattform från yrkeshögskolan Metropolia som har använts för urvalsprov till yrkeshögskolorna och denna vår även till universiteten. De sökande deltog i provet på sina egna datorer och nätverksanslutningar som de själva var ansvariga för. Teknisk support fanns tillgänglig via universitetens ansökningstjänster och IT-supporter.

Urvalsprovets andra fas kommer att anordnas den 16 juni. Provet i den andra fasen kommer i första hand att genomföras i lokaler som anordnas av universiteten i enlighet med hälso- och säkerhetsföreskrifterna. De sökande underrättades den 27 maj om metoden för att genomföra urvalsprovet.

Resultatet av det gemensamma urvalet kommer att stå klart den 15 juli

Kauppatieteellisen alan valintakoe 2.6.2020 järjestettiin onnistuneesti etäyhteyksillä

Kauppatieteellisen alan ensimmäisen vaiheen valintakoe sujui onnistuneesti sähköisenä etäkokeena tiistaina 2.6. Valtakunnalliseen etäkokeeseen osallistui kaikkiaan 9150 hakijaa.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-Suomen, Tampereen ja Vaasan yliopistot, LUT-yliopisto sekä Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi.

Valtakunnallisesti aloituspaikkoja kauppatieteellisen alan koulutukseen on 1905. Paikoista yhteensä 1617 on jo täytetty todistusarvosanoihin perustuvalla valinnalla. Tänä vuonna hakijoita kauppatieteellisen alan koulutukseen oli 13 683.

”Kauppatieteiden ensimmäisen vaiheen valintakoe onnistui mielestäni erittäin hyvin. Joitakin satunnaisia yhteydenottoja on tullut mutta isossa kuvassa voimme olla tyytyväisiä koejärjestelyihin. Tulemme myöhemmin perusteellisesti analysoimaan yhteisvalintaan osallistuneiden kauppatieteellisten yksiköiden kokemukset näistä uusista koejärjestelyistä.” sanoo kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden yhdistyksen puheenjohtaja Sami Saarenketo.

Etävalintakoe toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoamalla alustalla, jota on käytetty ammattikorkeakoulujen ja tänä keväänä myös yliopistojen yhteisissä valintakokeissa. Hakijat osallistuivat kokeeseen omilla tietokoneillaan ja verkkoyhteyksillään, joiden toimivuudesta he olivat vastuussa. Teknistä tukea oli saatavilla yliopistojen hakijapalveluista ja IT-tuesta.

Valintakokeen toinen vaihe järjestetään 16. kesäkuuta. Toisen vaiheen koe toteutetaan ensisijaisesti yliopistojen järjestämissä tiloissa terveys- ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Hakijoita tiedotettiin valintakokeen toteuttamistavasta 27. toukokuuta.

Yhteisvalinnan tulokset valmistuvat viimeistään 15.7.2020. Valintakokeen oikeat vastaukset julkaistaan yhdessä 2-vaiheen valintakokeen vastausten kanssa tulosten julkistamisen jälkeen.

Kauppatieteisiin lisää aloituspaikkoja kevään opiskelijavalinnassa

Suomen yliopistot ovat lisäämässä aloituspaikkoja kevään 2020 opiskelijavalinnassa. Kauppatieteellisellä alalla suunnitellaan noin 200 aloituspaikan lisäämistä. Lisäys tarkoittaa noin 70 prosentin kasvua aiemmin ilmoitettuun pääsykokeen kautta valittavien opiskelijoiden määrään. Osa yliopistoista on tehnyt päätöksen aloituspaikkojen lisäyksestä ja osassa päätökset aloituspaikkojen lisäämisestä on valmistelussa. Paikkojen lisääminen edellyttää rahoitusta seuraavasta lisätalousarviosta.

“Korona-kevät on ollut koetteleva ja olemme kaikki joutuneet elämään jatkuvan muutoksen keskellä. Opiskelijavalintoihin valmistautuminen on normaaleissakin oloissa hyvin stressaavaa aikaa – ja tänä keväänä aivan erityisesti. Moni hakija elää suuren paineen ja epätietoisuuden keskellä, mistä meillekin tulleet monet viestit kertovat. Kauppatieteellinen ala, ja yliopistot ylipäänsä, kantaa vastuunsa näinä poikkeuksellisina aikoina. Opiskelupaikan tarjoaminen useammalle nuorelle, erityisesti juuri tänä keväänä, on ehdottomasti oikea toimi” sanoo Suomen kauppakorkeakoulut ry:n puheenjohtaja, LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo.

Kauppatieteellinen ala toistaa yliopistojen viestin siitä, että opiskelupaikkojen lisäykset edellyttävät riittäviä resursseja, jotta koulutuksen laatu ei laajennusten seurauksena kärsi. Yliopistot ovat sitoutuneet tarjoamaan tasokkaat opinnot myös nykyisille opiskelijoilleen ja huolehtimaan henkilöstönsä jaksamisesta jo muutenkin kuormittavassa tilanteessa. Myös tutkimuksen edellytykset tulee turvata.

Lisätietoja:

Sami Saarenketo, Sami.Saarenketo at lut.fi, +358 (0)50 308 6181 

Förändringar i antagningskriterierna till ekonomutbildningen år 2020

De ekonomiska vetenskaperna utvidgar betygsantagningen och ändrar inträdesprovet till att omfatta två moment

På grund av coronaepidemin sker det förändringar i antagningskriterierna för den gemensamma antagningen till ekonomutbildningen år 2020. Universiteten fastslog tidigare i vår att det på grund av situationen med coronaviruset inte är möjligt att på ett tryggt och säkert sätt arrangera traditionella inträdesprov. Universitetens prorektorer med ansvar för utbildning beslöt därför att antagningen under våren och sommaren 2020 ordnas på ett sätt som undviker fysiska kontaktsituationer.

För ekonomiutbildningen betyder detta att 60 % av de sökande, precis som tidigare, antas via betygsantagning avsedd för förstagångssökande som avlagt lärokursen i matematik och nått ett minimiantal poäng. I tillägg till detta tas en vidgad betygsantagning utan ovan nämnda tröskelvillkor i bruk. På detta sätt erbjuds även sökande som byter bransch en möjlighet att antas via betygsantagningen. Därtill kan man antas genom ett inträdesprov. Storleken på den vidgade betygsantagningen är 10–30 %, beroende på enhet. Kvoten för förstagångssökande hålls vid 70 % så att kvoten för antagna på basis av den vidgade betygsantagningen och inträdesprovet är ungefär 5 % och ungefär5 %.

Inträdesprovet för ekonomiutbildningen ändras till att omfatta två moment. Det första momentet i provet avläggs digitalt. Utgående från resultatet i det första momentet kallas enligt varje ansökningsmål dubbelt så många sökande i relation till antalet nybörjarplatser till det andra momentet. Beroende på pandemisituationen arrangeras det andra momentet i inträdesprovet antingen digitalt eller i universitetets utrymmen med beaktande av de hälso- och säkerhetsföreskrifter som utfärdats av Institutet för hälsa och välfärd. För att antas bör den sökandes poäng i provets andra moment inte vara mer än 20 % lägre än i det första momentet.

”Vi är medvetna om att söktrycket till ekonomiutbildningarna är stort, därför påverkar förändringarna i antagningen många sökande. Det är exceptionellt att kriterierna för antagningen ändras mitt under ansökningsprocessen, vilket är beklagligt och något som vi under normalförhållanden aldrig skulle gå in för. Vi har försökt förverkliga förändringarna så att vi hela tiden utgår från den sökandes perspektiv och de sökandes rättigheter. Däremot måste vi samtidigt på bästa möjliga sätt försäkra oss om att vi i samband med ansökningen inte riskerar någons liv eller hälsa.” säger Sami Saarenketo, ordförande för Föreningen för handelshögskolorna i Finland och dekanus vid handelshögskolan i Villmanstrand.

I tillägg till den gemensamma antagningen är det också möjligt att studera ekonomi via öppna universitetet. Alla enheter med ekonomiutbildning erbjuder en öppen universitetsled och en del enheter även en led genom vilken alla som avlagt ett visst antal kurser med tillräckligt goda betyg antas som studerande. Kriterierna för den öppna universitetsleden finns på universitetens webbsidor.

se närmare information på adressen
http://www.kauppatieteet.fi/sv/antagningskriterierna-2020/

Tilläggsinformation:
Sami Saarenketo, Sami.Saarenketo at lut.fi, +358 (0)50 308 6181

Kauppatieteiden valintaperusteet vuodelle 2020 muuttuvat

Kauppatieteet laajentavat todistusvalintaa ja muuttavat valintakokeen kaksivaiheiseksi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta joutuu muuttamaan koronapandemian takia valintaperusteitaan vuodelle 2020. Yliopistot linjasivat aiemmin tänä keväänä, että perinteisiä valintakokeita ei ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti. Tämän vuoksi yliopistojen opetusvararehtorit päättivät, että valinnat järjestetään kevään ja kesän 2020 aikana vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla.

Kauppatieteiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että kuten aiemmin, 60 % hakijoista valitaan todistusvalinnan kautta, joka on varattu ensikertalaisille, ja jossa hakijalla on oltava suoritettuna matematiikan yo-koe hyväksytysti ja saavutettava tietty minimipistemäärä. Lisäksi otetaan käyttöön laajennettu todistusvalinta, missä ei ole näitä kynnysehtoja. Näin myös alanvaihtajille tarjoutuu väylä opiskeluun, myös todistusvalinnan kautta. Lisäksi on käytössä valintakoeväylä. Laajennetun todistusvalinnan koko on 10–30 %, yksiköstä riippuen. Ensikertalaisten kiintiö säilytetään 70 %:ssa siten, että laajennetun todistusvalinnan ja valintakokeen kiintiöissä osuudet ovat noin 5 % ja noin 5 %.

Alan valintakoe muuttuu kaksivaiheiseksi. Kokeen ensimmäinen vaihe suoritetaan sähköisesti. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisen vaiheen perusteella hakukohteittain kaksinkertainen määrä hakijoita valintakoevalinnan aloituspaikkoihin nähden. Kokeen toinen vaihe järjestetään pandemiatilanteesta riippuen joko valvottuna sähköisesti tai yliopiston järjestämissä tiloissa, THL:n terveys- ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Tullakseen valituksi, hakijan pistemäärä kokeen toisessa vaiheessa saa olla enintään 20 % ensimmäistä vaihetta heikompi.

”Tiedostamme, että kauppatieteelliselle alalle on suuri hakupaine, joten valintatapojen muutokset koskettavat useita hakijoita. Valintaperusteiden muuttaminen kesken hakuprosessia on hyvin poikkeuksellinen ja valitettava asia, jota emme normaalioloissa koskaan tekisi. Olemme pyrkineet toteuttamaan muutokset niin, että meillä on koko ajan mielessä hakijan näkökulma ja hakijoiden oikeudet. Mutta myös niin, että voimme mahdollisimman hyvin varmistaa, ettemme valintojen yhteydessä vaaranna kenenkään henkeä ja terveyttä” sanoo Suomen kauppakorkeakoulut ry:n puheenjohtaja, Lappeenrannan kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saarenketo.

Yhteisvalinnan lisäksi kauppatieteitä voi päästä opiskelemaan myös Avoimen yliopiston väylän kautta. Kaikilla kauppatieteellisillä yksiköillä on Avoimen väylä ja osalla on käytössä myös väylä, jonka kautta hyväksytään opiskelemaan kaikki, jotka ovat suorittaneet tietyn määrän kursseja riittävän hyvillä arvosanoilla. Avoimen väylän kriteereihin voi tutustua tarkemmin yliopistojen kotisivuilla.

Tarkemmin muutoksista: http://www.kauppatieteet.fi/valintaperustemuutos-2020/

Lisätietoja:
Sami Saarenketo, Sami.Saarenketo at lut.fi, +358 (0)50 308 6181

Tutkimus: Yli puolet suomalaisista pitää nuorten talousosaamisen tasoa huonona

Yli puolet suomalaisista ajattelee, että nuorten talousosaaminen on huonolla tasolla. Nuorten talousosaamisen parantamisessa tulisi panostaa aihealueissa erityisesti oman talouden hallintaan sekä lainoihin ja velkoihin. Suomalaisten, varsinkin naisten, mielestä vastuu nuorten talousosaamisen parantamisessa on ensisijaisesti kodilla. Miehet näkevät, että koululla on yhtä suuri vastuu talouden opettamisessa. Tiedot ilmenevät tuoreesta kyselytutkimuksesta koskien suomalaisten mielipiteitä nuorten talousosaamisesta.

Suomalaiset huolissaan nuorten talousosaamisen tasosta

Yli puolet suomalaisista (56 %) ajattelee, että nuorten talousosaaminen on jokseenkin tai erittäin huonolla tasolla. Vain kolmannes suomalaisista kokee nuorten talousosaamisen olevan jokseenkin hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla.

Vastaajista etenkin 30–39-vuotiaiden mielestä nuorten talousosaamisen taso on huonolla tasolla (65 % vastaajista). Parhaalla tolalla nuorten talousosaamisen näkevät 18–29-vuotiaat, joista 39 % kokee talousosaamisen olevan erittäin tai jokseenkin hyvällä tasolla.

– Nuoret ovat kiinnostuneita taloudesta ja haluavat parantaa talousosaamistaan. Meidän aikuisten niin kouluissa kuin kodeissa pitäisi puhua rahasta nuorten kanssa paljon konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin, jotta he voisivat paremmin ymmärtää, mistä on kyse, Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kommentoi.

Kun tarkastellaan heitä, jotka ovat ilmaisseet omistavansa rahastoja ja/tai osakkeita, 60 % pitää nuorten talousosaamista erittäin tai jokseenkin huonolla tasolla. Heistä, joilla ei ole rahastoja ja/tai osakkeita, vain 52 % kokee talousosaamisen olevan huonolla tasolla. Sijoittajat ovat siis muita kansalaisia huolestuneempia nuorten talousosaamisen tasosta.

Nuorten talousosaamisessa pitää panostaa erityisesti oman talouden hallintaan – myös säästämisen ja sijoittamisen tärkeys korostuu nuorempien keskuudessa

Suomalaisten mielestä oman talouden hallinta on tärkein aihealue nuorten talousosaamisessa, johon pitää erityisesti panostaa (51 % vastaajista). Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään lainoja ja velkoja (13 %). Yllättävää on, että säästämistä ja sijoittamista (9 %) pidetään tärkeämpänä aihealueena kuin rahan tienaamista (6 %) tai kestävää kuluttamista (8 %).

Kaikilla ikäryhmillä ykkösaihealueeksi nousee nuorten talousosaamisessa oman talouden hallinta. Seuraavaksi tärkein aihealue vaihtelee. Kaikilla yli 30-vuotiailla se on lainat ja velat, mutta 18–29-vuotiaat pitävät toiseksi tärkeimpänä talousosaamisen aiheena säästämistä ja sijoittamista.

Kun tarkastellaan heitä, joilla ei ole osakkeita tai rahastoja, säästäminen ja sijoittaminen nousee vasta viidenneksi tärkeimmäksi aihealueeksi. Sijoittajilla taas rahan tienaaminen ei nouse lainkaan top 5:een. Sijoittajien ja ei-sijoittavien mielestä tärkeimmät aihealueet nuorten talousosaamisen edistämisessä ovat:

Sijoittajat

Oman talouden hallinta (56 %)
Lainat ja velat (11 %)
Säästäminen ja sijoittaminen (10 %)
Kestävä kuluttaminen (6 %)
Julkisen talouden ymmärtäminen (5 %)

Ei-sijoittavat

Oman talouden hallinta (48 %)
Lainat ja velat (15 %)
Kestävä kuluttaminen (9 %)
Rahan tienaaminen (8 %)
Säästäminen ja sijoittaminen (7 %)

Nuorten kotitalouksien on syytä tarkoin miettiä omien kulutuspäätöstensä suoria vaikutuksia oman taloutensa tasapainoon. Onkin hienoa huomata, että myös lainojen ja velkojen hallintaan liittyvät kysymykset nousevat korkealle nuorten talousosaamisesta puhuttaessa. Kotitaloutta täytyy pystyä tarkastelemaan niin ansiotulon, sijoittamisen kuin lainojenkin suhteen kokonaisuutena. Liian moni ajautuu talousvaikeuksiin jo nuoresta iästä alkaen, sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.

Naiset sysäävät miehiä suuremman vastuun nuorten talousosaamisesta kodille

Suomalaisten mielestä kodilla tulisi olla ensisijainen vastuu nuorten talousosaamisen parantamisesta (39 % vastaajista). Noin kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että suurin vastuu tulisi olla koululla. Vain 15 % suomalaisista kokee, että vastuu on nuorilla itsellään ja vielä pienempi joukko (6 %) laittaisi vastuun valtiolle. Suomalaiset eivät koe, että yritykset tai järjestöt voivat ottaa vastuuta talousosaamisen parantamisesta (1 % vastaajista).

Kun verrataan naisia ja miehiä, huomataan selkeä ero ajattelussa. 47 % naisista kokee, että vastuu nuorten talousosaamisesta on ensisijaisesti kodilla, sitten koululla (31 % vastaajista) ja kolmanneksi nuorilla itsellään (11 % vastaajista). Miehet sen sijaan laittaisivat yhtä suuren vastuun niin kodille kuin koululle (molemmissa 32 %) ja suuremman vastuun yksilölle (20 %).

Myös ikäryhmien välillä näkemyksissä on eroja. 18–29- ja 30–39-vuotiaat näkevät, että ensisijainen vastuu nuorten talousosaamisen parantamisesta on koululla. Tätä vanhemmat, yli 40-vuotiaat, ovat sitä mieltä, että vastuu on ensisijaisesti kodilla. Eniten vastuuta nuorille itselleen laittaisivat 50–59-vuotiaat (21 %), ja vähiten 18–29-vuotiaat (12 %).

Talousosaamisesta kansalaistaitona on luonnollisesti kannettu huolta myös kauppakorkeakoulujen piirissä. Me koulutamme vain pienen osan opiskelijoista, joten laajemmin talousosaamisen perusta pitää rakentaa jo aikaisemmin, koulussa ja kotona. Kauppakorkeakoulut tekevät yhteistyötä lukioiden kanssa eri paikkakunnilla ja tarjoavat kaikille yliopisto-opiskelijoille mahdollisuuden sivuaineopintoihin. Mutta varmasti meillä voisi olla tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi opettajankoulutuksen kanssa, jotta varmistetaan, että perus- ja toisen asteen opettajilla on tarvittava osaaminen talouden opettamiseen. Kodeilla on hyvin erilaiset lähtökohdat näiden asioiden opettamiseen, ja siksi talousosaamisen opettamisen tulisi olla vahvasti koulujen tehtävänä. Muuten osaaminen, tai sen puute, periytyy. Esimerkiksi pikavipit ja muut taloustaitojen puutetta hyväkseen käyttävät ovat harvemmin paremmin toimeentulevien perheiden ongelma, sanoo Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja, LUT yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Sami Saareketo.

Yrityksillä on loistava mahdollisuus kantaa yhteiskuntavastuunsa tarjoamalla nuorille mahdollisuuden nähdä, miltä arki näyttää työnteossa ja toisaalta myöskin palkanmaksun kautta opettaa nuorille taloudenpitoa. Nordnetillä olemme paljon valistaneet ja puhuneet korkoa korolle -ilmiöstä ja siitä, että vaurastuminen on määrätietoista tekemistä, joka varmasti tuo tulosta pitkässä juoksussa. Kaikkihan me tiedämme, että raha ei tee onnelliseksi ja tavallaan taloushallinta ja talousasioiden ymmärtäminen eivät itsessään myöskään tee ketään onnelliseksi, mutta yhtä lailla, jos ei myöskään hallitse omaa talouttaan, se tekee kyllä hyvinkin onnettomaksi, toteaa Nordnet Suomen talousasiantuntija Martin Paasi.

Kyselytulokset julkaistaan SuomiAreenassa

Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö YouGov ajalla 7.–10.6.2019. Kyselyyn vastasi 1001 yli 18-vuotiasta suomalaista. Virhemarginaali on +/-3 %.

Kyselytulokset julkaistaan osana Nordnetin, Talous ja nuoret TATin, Suomen Ekonomien ja Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n yhteistä keskustelutilaisuutta Porin SuomiAreenassa. Avoin keskustelutilaisuus ”Nyt tehdään nuorten talousosaamissopimus!” järjestetään maanantaina 15.7. klo 17.30–18.30. Tilaisuudessa keskustelevat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n PK-johtaja Jouni Hakala, Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari, Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtaja Seija Mahlamäki-Kultanen ja oppisopimusopiskelija Miia Sailama Stadin ammatti- ja aikuisopistosta. Tilaisuuden juontaa näyttelijä, kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä Jasmin Hamid.

Tilaisuutta voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #puhurahasta tai nordnet.fi/suomiareena.

Tilaisuuden striimi löytyy osoitteesta https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006006/nyt-tehdaan-nuorten-talousosaamissopimus-1113330

Lisätietoja antaa:

Martin Paasi, talousasiantuntija, Nordnet Suomi,
050 5918 292 / martin.paasi@nordnet.fi

Viivi Ali-Löytty, viestintäpäällikkö, Talous ja nuoret TAT,
040 776 9040 / viivi.ali-loytty@tat.fi

Mika Parkkari, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Ekonomit,
040 080 2145 / mika.parkkari@ekonomit.fi

Juuso Leivonen, Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry,
040 730 7236 / juuso.leivonen@abs.fi

Turku School of Economics at the University of Turku Earns AACSB International Accreditation

The AACSB accreditation is internationally a very highly respected recognition of excellence in business education and research. Turku School of Economics earned the accreditation on 25 April 2019. – With the accreditation, we are among world-class business schools which opens new possibilities especially in the international arena, says Dean Markus Granlund.

The accreditation is a recognition of internationally excellent education and research.

– AACSB accreditation recognises institutions that have demonstrated a focus on excellence in all areas, including teaching, research, curricula development, and student learning, says Stephanie M. Bryant, executive vice president and chief accreditation officer of AACSB International.

AACSB (the Association to Advance Collegiate Schools of Business) from the United States is known for its extremely high quality standards. Only five percent of the world’s schools offering business degrees have earned the AACSB accreditation.

– We can be very proud of our School of Economics and the international recognition it has received. The AACSB accreditation has a lasting impact when operating in a global environment, says Rector Kalervo Väänänen of the University of Turku.

Dean of Turku School of Economics Markus Granlund emphasises that the AACSB accreditation opens new possibilities for international collaboration especially in education.

– Many top universities, particularly in the United States and Asia, consider it important that their partners in co-operation have earned an official accreditation, says Dean Granlund.

Collaboration, Multidisciplinarity, Foresight, and Leadership Strengths of Turku School of Economics

The accreditation is given to business schools that pass a framework of 15 international standards. These standards ensure continuous improvement and provide focus for schools to deliver on their mission, innovate, and drive impact. The AACSB-accredited schools have successfully undergone a rigorous review process conducted by their peers in the business education community.

– We are extremely delighted that our hard development work of recent years has now been officially recognised. We have developed during the process towards world-class. The quality of our operations is now at a higher level than before the process in all possible respects, says Dean Markus Granlund.

According to the feedback of the evaluation group, the operations of Turku School of Economics are particularly strong from an international perspective in stakeholder collaboration, engaging students in decision making, and in the evaluation of learning. Furthermore, multidisciplinarity, foresight, and the School’s committed and determined leadership are highlighted in the final report.

– The AACSB accreditation follows the ideology of continuous development. The feedback we have now received has to be taken seriously, as our development based on the feedback will be evaluated every five years in the future. This will keep us vigilant and we cannot be lulled into the belief that our organisation is now complete, so to speak, states Granlund.

Turun yliopiston kauppakorkeakoululle kansainvälinen AACSB-akkreditointi

AACSB-akkreditointi on kansainvälisesti erittäin arvostettu tunnustus kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkeasta laadusta. Turun kauppakorkeakoululle myönnettiin akkreditointi 25.4.2019. – Akkreditoinnin myötä nousemme nyt maailmanluokan kauppakorkeakoulujen joukkoon, mikä avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti kansainvälisesti, iloitsee dekaani Markus Granlund.

Akkreditointi on tunnustus kansainvälisesti korkealaatuisesta opetuksesta ja tutkimuksesta.

– AACSB-akkreditointi myönnetään kauppatieteellisille yksiköille, jotka ovat osoittaneet keskittyvänsä laatuun opetuksessa, tutkimuksessa, opetussuunnitelman kehittämisessä ja opiskelijoiden oppimistavoitteiden saavuttamisessa, sanoo AACSB:n varatoimitusjohtaja ja akkreditointitoiminnon johtaja Stephanie M. Bryant.

Amerikkalainen AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) tunnetaan erittäin korkeista laatustandardeistaan. Vain viisi prosenttia maailman kauppatieteellisiä tutkintoja tarjoavista yliopistoista on saanut AACSB-akkreditoinnin.

– Voimme olla erittäin ylpeitä kauppakorkeakoulustamme ja sen saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta. AACSB-akkreditoinnilla on kauaskantoisia vaikutuksia globaalissa toimintaympäristössä, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund painottaa, että AACSB-akkreditointi avaa uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön varsinkin koulutusyhteistyössä.

– Monet huippuyliopistot etenkin USA:ssa ja Aasiassa ovat erittäin tarkkoja siitä, että yhteistyökumppanilta löytyy virallinen laatuleima, Granlund sanoo.

Koulun vahvuuksina yhteistyö, monitieteisyys, ennakointi ja johtaminen

Akkreditointi myönnetään kauppatieteellisille yliopistoyksiköille, jotka läpäisevät yhteensä viidentoista standardin kansainvälisen kehyksen. Standardit mittaavat yksiköiden jatkuvaa kehitystä ja auttavat keskittymään mission toteuttamiseen, innovatiiviseen toimintaan ja vaikuttavuuden edistämiseen. AACSB-akkreditoidut yksiköt ovat käyneet läpi perusteellisen, vertaisten tekemän arviointiprosessin.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että viime vuosina tekemämme mittava kehittämistyö on nyt saanut virallisen tunnustuksen. Olemme prosessin aikana ottaneet kehitysaskeleita kohti maailman kärkeä. Voimme rehellisesti todeta, että toimintamme on kaikilta osin kehittynyt entistäkin laadukkaammaksi, dekaani Markus Granlund sanoo.

Arviointiryhmän palautteen mukaan Turun kauppakorkeakoulun toiminta näyttäytyy kansainvälisessä perspektiivissä erityisen vahvana sidosryhmäyhteistyön osalta, opiskelijoiden sitouttamisessa päätöksentekoon sekä oppimisen arvioinnissa. Samoin monitieteisyys, ennakointiosaaminen sekä koulun sitoutunut ja päättäväinen johtaminen nostetaan loppuraportissa erityisinä asioina esiin.

– AACSB-akkreditointi noudattaa jatkuvan kehittämisen ideologiaa. Nyt saatu palaute on syytä ottaa tosissaan, sillä palautteen perusteella tehtyä kehitystyötä tullaan jatkossa arvioimaan viiden vuoden välein. Tämä pitää meidät koko ajan hereillä, emmekä voi tuudittautua ajatukseen, että organisaatiomme olisi koskaan niin sanotusti valmis, Granlund toteaa.

Lisätietoja:
Markus Granlund
Dean, D.Sc.
professori, Laskentatoimi ja rahoitus
markus.granlund@utu.fi
+358 29 450 2170
+358 50 411 8588

ABS:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteisiin

Suomen kauppakorkeakoulut ry:n näkemyksen mukaan talousoppia tulee olla enemmän lukion ja myös ammattikoulujen sekä peruskoulun opetussuunnitelmissa.

Taloustietoa on tällä hetkellä lukion opetussuunnitelmassa yksi kahden opintopisteen laajuinen kurssi, yhteiskunnallisen osaamisen 6 opintopisteen kokonaisuuden sisällä. Kurssin sisällöt koostuvat kolmesta teemasta: Kansantalous ja sen toimijat, markkinat, suhdanteet ja talouselämä sekä talouspolitiikka.

Taloustieteen kurssi käsittelee taloutta lähes ainoastaan makrotalouden tasolla, mikä osittain selittää mm. Danske Bankin tuoreen Oma talous haltuun -kyselytutkimuksen hälyttäviä tuloksia. Tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiasta nuorista vain 34 prosenttia arvioi nuorten taloustaitojen olevan edes jokseenkin hyvällä tasolla – ja tämä on vain heikentynyt. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksissa näin arvioi 38 prosenttia.

Danske mukaan kaikkein huonoimmaksi osaamisensa arvioivat juuri toisen asteen päättäneet 18–20-vuotiaat nuoret. Tämä tarkoittaa, että monien nuorten usko omaan osaamiseen romahtaa juuri siinä vaiheessa, kun omaa itsenäistä elämää pitäisi alkaa rakentamaan. Maksuhäiriömerkintöjen määrän jatkuva kasvu kertoo samaa tarinaa siitä, miten heikosti taloutta nuorille opetetaan.

Opetussuunnitelman perusteet -luonnoksen mukaan opiskelija kartuttaa lukioaikana olennaista ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Yhteiskunnallinen osaaminen listataan yhdeksi lukion kuudesta päätehtävästä.

Kansantalouden, markkinoiden ja talouspolitiikan ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita aktiiviseen ja vaikuttavaan kansalaisuuteen kasvamisessa. Myös oman elämän laskentatoimi, rahoitusosaaminen sekä kuluttajakäyttäytyminen ovat peruskansalaistaitoja, joita tulee aiemmin mainituista syistä johtuen selkeästi opettaa nykyistä enemmän ja paremmin.

Suomen kauppakorkeakoulut jakavat luonnoksen tavoitteet lukiokoulutukselle. Kauppakorkeakoulut kuitenkin korostavat, että yhteiskuntaopin ja talousosaamisen määrää tulee selvästi lisätä lukiossa jotta näihin tavoitteisiin päästään – etenkin yhteiskunnallisesti aktiivisen sekä valveutuneen ja vastuullisen kansalaisuuden osalta.

Kansantalouden ja oman elämän taloudenpidon lisäksi nuorille tulee opettaa talouden ja yritysten toiminnasta laajemmin. Yritysten toiminta, työelämän logiikka, markkinoiden toiminta mikrotasolla, markkinoinnin ymmärtäminen, vastuullinen liiketoiminta sekä kuluttajakasvatus, eli yksilön valmiudet toimija markkinoilla kuluttajana ja asiakkaana, ovat taitoja, joita ei tule rajata vain korkeakouluissa kauppatieteitä opiskeleville.

Suomen kauppakorkeakoulut tunnistavat, että tämä ei ole yksin toisen asteen ongelma, vaan myös korkeakouluilla on vastuu olla mukana tukemassa lukioita ja ammattikouluja. Kaikki Suomen kauppakorkeakoulut tekevät omalla tahollaan työtä alueensa toisen asteen oppilaitosten kanssa ja ovat sitoutuneita myös jatkamaan tätä. Kauppakorkeakoulut kuitenkin korostavat, että yhteiskunnallisten ja talousasioiden osaaminen ei voi olla ainoastaan oppijan vapaaehtoisuudesta, tai koulun sijainnista riippuvainen asia. Yhteiskuntaopin ja talouden opetusta tulee lisätä, ja sisältöjä laajentaa lukion opetussuunnitelmassa maan laajuisesti.

Helsingissä 9.4.2019

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry

Sami Saarenketo Juuso Leivonen
Puheenjohtaja pääsihteeri

KUTSU: Kauppatieteen uudet tuulet Tiedekulmassa 12.4 klo 16-18

Miten meille markkinoidaan sosiaalisessa mediassa? Miten tekoäly auttaa ennustamaan yritysten ostokäyttäytymistä? Miten työnantaja voi tukea isyyttä? Miten julkisen sektorin organisaatiot muuttuvat joustavammiksi ja kokeilevammiksi? Miten verkkokauppa voi olla kestävää, kun yli puolet ostoksista palautetaan? Mitä ruoan tuotanto ja maatalous voivat opettaa meille kestävämmästä taloudesta?

KUTSU: Kauppatieteen uudet tuulet Tiedekulmassa 12.4 klo 16-18

Miten meille markkinoidaan sosiaalisessa mediassa? Miten tekoäly auttaa ennustamaan yritysten ostokäyttäytymistä? Miten työnantaja voi tukea isyyttä? Miten julkisen sektorin organisaatiot muuttuvat joustavammiksi ja kokeilevammiksi? Miten verkkokauppa voi olla kestävää, kun yli puolet ostoksista palautetaan? Mitä ruoan tuotanto ja maatalous voivat opettaa meille kestävämmästä taloudesta?

Kauppatieteet on erittäin suosittu opiskeluala, mutta paljon mielenkiintoista tapahtuu myös kauppatieteellisessä tutkimuksessa! Kauppakorkeakouluissa on satsattu erittäin paljon tutkimuksen laadun kehittämiseen. Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -raportin mukaan kauppa- ja taloustieteet ovat kasvattaneet julkaisumääräänsä ja vaikuttavuuttaan huomattavasti, ja ala on raportin mukaan Suomen vaikuttavin tieteenala. Suomen eri kauppakorkeakouluissa etsitäänkin vastauksia edellä mainittuihin ja moniin muihinkin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Suomen kauppakorkeakoulut ABS ja Suomen Ekonomit kutsuu Teidät after workille kuulemaan kauppatieteiden eturivin tutkijoita ja nauttimaan lasin viiniä!

Valovoimaiset tutkijat lavalla:

 

Professori Anna-Maija Lämsä
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Onko isyys sallittua työelämässä?

Työn ja perheen tasapainon edistäminen on vastuullisen henkilöstöjohtamisen merkki. Haasteena työelämässä on miesten hoivavastuiden nykyistä parempi huomiointi. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun WeAll-hankkeessa (weallfinland.fi) on pureuduttu aiheeseen.

 

Tutkijatohtori Essi Pöyry
Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Vaikuttajamarkkinointi – Miten se toimii ja miltä se näyttää tulevaisuudessa?

Kuluttajat viettävät enenevissä määrin aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta suhteessa harvemmin seuraten kavereiden tuottamaa sisältöä. Niin kutsuttujen some-vaikuttajien saama ruutuaika on kasvanut ja markkinoijat ovat myös huomanneet tämän. Vaikuttajamarkkinointi on suosittu markkinoinnin muoto, ja tässä esityksessä käsitellään sen vaikuttavuutta kuluttajiin ja heidän ostopäätöksiinsä. Lisäksi pohditaan, miksi some-vaikuttajat ovat tulevaisuudessa menestyneimpien yritysten perustajia ja osakkaita.

 

Professori Pekka Malo
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
B2B-AI: Kuinka ennustaa business-to-business ostokäyttäytymistä tekoälyn avulla?

Sähköinen kaupankäynti on yleistynyt kuluttajien lisäksi myös yritystenvälisessä kaupassa. B2B-ostoprosessista yli puolet tapahtuu sähköisten rajapintojen kautta ja prosessista on tullut yhä ostajavetoisempi. Myyjälle on suuri etu, jos se pysty selvittämään missä vaiheessa ostoprosessia potentiaalinen asiakas on. Tässä puheenvuorossa professori Pekka Malo esittelee uuden lähestymistavan siihen, miten B2B-ostajien verkkokäyttäytymistä seuraamalla voidaan päätellä heidän ostovalmiuttaan.

 

Professori Juha Tuunainen
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Yritysyliopisto ja innovaatiosairaala? Koulutuksen, terveydenhuollon ja talouden uudet kytkennät

Julkinen sektori on viimeisten vuosikymmenien ajan ollut talouden globalisaation, kulttuuristen muutosten ja ns. viheliäisten ongelmien vuoksi uudelleenorganisoitumisen kohteena. Julkisen sektorin organisaatiot ovat kehittäneet toimintaansa aiempaa joustavammaksi, kokeilevammaksi, innovatiivisemmaksi ja oppivammaksi. Samalla ne ovat etsineet uusia tapoja, joilla terveydenhuoltoa ja koulutusta voidaan yhdistää liiketoiminnan ja yritysorganisaatioiden kanssa. Tässä esityksessä tarkastellaan eräitä viime aikaisia ratkaisuja, joilla yliopistot ja sairaalat ovat uudistaneet perinteisiä toimintatapojaan ja kehittäneet uusia yhteistoiminta-alustoja liiketoimintaa ja innovaatioita tukenaan.

 

Professori Hannu Saarijärvi
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
Palautuskäyttäytyminen – Verkkokaupan “Wicked problem”

Verkkokaupan volyymin ennustetaan tuplaantuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Globalien verkkokauppojen välisessä kilpailussa niiden tarjoamista palautusehdoista on tullut entistä keskeisempi kilpailukeino. Verkko-ostosten palauttamisesta onkin tullut  entistä helpompaa, sillä se on tapa alentaa verkko-ostamiseen liittyvää riskiä ja lisätä tilaamista. Tämä on kuluttajan etu, mutta ruokkii myös monimuotoista palautuskäyttäytymistä: arvioiden mukaan jopa puolet muodin verkkokaupoista tilatuista tuotteista palautetaan. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös ympäristöön liittyvä haaste. Mitä pitäisi tehdä?

 

Tutkijatohtori Galina Kallio
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Uusi talous – mitä maa voi opettaa meille taloudesta?

Kapitalismiin pohjaavaa markkinataloutta on kritisoitu muiden muassa planetaaristen rajojen huomiotta jättämisestä taloudellisessa toiminassa sekä epätasa-arvoisuuden luomisesta. Maatalouden ja ruuan tuotannon ympärille on viime vuosina syntynyt moninaisia malleja, jotka tarjoavat vaihtoehtoja talouden uudelleenorganisointiin. Voiko yhteys maahan opettaa meille jotain uutta taloudesta?

 

Tilaisuuden juontaa toimitusjohtaja Matti Parpala.

Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry ja Suomen Ekonomit toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan

Tapahtuma löytyy myös Facebookista: https://www.facebook.com/events/2084381728527194