Suomessa kauppatieteitä opetetaan ja tutkitaan kymmenessä eri yliopistossa. Kauppatieteelliset yksiköt ovat eri kokoisia, vaihdellen alle tuhannen opiskelijan Itä-Suomen yliopistosta ja Åbo Akademista päälle kolmen tuhannen opiskelijan Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Hankenia lukuun ottamatta kauppakorkeakoulut ovat nykyään osa monitieteistä yliopistoa.

Jotta kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyölle ja työnjaolle olisi parhaat mahdolliset edellytykset, Suomen kauppakorkeakulut (ABS) ry:n kokouksessa päätettiin syksyllä 2011 käynnistää selvitys eri yksiköiden profiileihin, eli siihen, mitä kukin opettaa, mitä kukin tutkii, mitkä ovat tutkimuksen painopistealueet ja miten yksiköt näkevät tulevaisuuden.

Selvityksestä käy ilmi, että huolimatta yksiköiden kokoeroista, koulutusohjelmien perusta on pitkälle samanlainen ympäri Suomen. Rahoitus, laskentatoimi, markkinointi, johtaminen, yritysjuridiikka ja kansantalous ovat yleisimpiä oppiaineita. Tämä heijastelee sitä, että Suomessa on vahva näkemys niistä sisällöistä, mitä valmistuneen ekonomin tulisi osata.

Profiloituminen etenkin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon osalta tapahtuu yleisimmin sen kautta, että opiskelijoilla on mahdollisuus valita sivuaine yliopiston muiden tiedekuntien tarjonnasta. Maisterin tutkinnossa valinnan mahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat. Usein opiskelijan valinta tapahtuu joko tiettyä oppiainetta entisestään syventävän maisteriohjelman tai eri oppiaineita yhdistelevien ohjelmien välillä.

Tutkimusta tehdään vähintään niissä pääaineissa, missä annetaan opetusta. Tämä on yliopistolle ominaista sillä opetus perustuu tutkimukseen. Kuten eräässä vastauksessa todettiin, kauppakorkeakoulu on kauppatieteiden keskeisten alojen yhdistelmä. Professionaalisessa tutkinnossa kaikkien alojen on oltava vakuuttavaa kansainvälistä tasoa.

Vaikka tutkimusta tehdään kaikilla opetettavilla aloilla, tutkimukselle on valittu painopistealueita. Näiden valinta on tehty eri tavoin. Osassa yksiköitä painopisteet ovat muodostuneet vahvojen tutkimusryhmien pohjalta ja osassa painopisteet on valittu strategiaprosessin kautta, johon on vahvasti vaikuttanut emoyliopiston strategia ja yliopiston muu tarjonta.

Koulutuksen puolella Suomessa virallisten kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintojen lisäksi lähes kaikki kauppatieteelliset yksiköt tarjoavat laajasti täydennyskoulutusta. Yleisin täydennyskoulutuksen muoto on MBA-koulutus, jota tarjoavat yhtä lukuun ottamatta kaikki yksiköt.

Selvitys on ladattavissa täältä (selventävin korjauksin päivitetty 25.1.2012).

Lisätietoja:

Juuso Leivonen

ABS:n pääsihteeri

+358 (0)40 7307236

juuso.leivonen (at) abs.fi

Kuva: Hanken kuvapankki

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Jyri Häkämies on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden kehittäminen, yritysten kasvurahoituksen turvaaminen, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttäminen, vakauden ja läpinäkyvyyden lisääminen sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen.

Työryhmän toimikausi alkaa 1.9.2011 ja sen raportti ja suositukset laaditaan 31.5.2012 mennessä. Mahdolliset päätökset työryhmän suositusten jatkotoimenpiteistä valmistellaan valtiovarainministeriössä lausuntokierroksen jälkeen syksyllä 2012.

Työryhmän tehtävänä on laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Suositusten tarkoituksena on parantaa suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksia ja kilpailukykyä, houkutella ulkomaisia sijoittajia investoimaan Suomeen sekä edistää kotitalouksien mahdollisuuksia sijoittaa arvopaperimarkkinoille.

Suositusten tarkoituksena on myös selkeyttää suomalaisten finanssimarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa, varmistaa hyvä kuluttajansuoja sekä vahvistaa pääomamarkkinoiden vakaata toimintaa ja läpinäkyvyyttä. Kansallinen pääomamarkkinastrategia tähtää kotimaisten pääomamarkkinoiden kilpailukyvyn vahvistamiseen tarkoituksena vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä.

Jäseniä ovat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, varatoimitusjohtaja (1.9. alk.) Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä.

Pääsihteerinä toimii osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.

Lisätietoja:

valtiosihteeri Jouni Hakala, puh. 010 606 2662

ylijohtaja Pentti Pikkarainen, puh. 09 160 33055

konsernijohtaja Kari Stadigh, puh. 010 516 0004