Kuva: Hanken kuvapankki

Kauppatieteelliset yliopistoyksiköt ympäri Suomen käynnistivät vuonna 2009 yhteistyöfoorumin, jonka avulla pyrittiin edistämään kauppatieteiden yhteiskunnallista arvostusta, parantamaan alan resursointia ja organisointia sekä lisäämään sen kansainvälistä tunnettavuutta. Tämän työn tueksi foorumi laati tieteenalalle myös oman kansallisen strategiansa. Foorumin työtä fasilitoi Suomen Ekonomiliitto SEFE.

Foorumin jäseninä olivat kaikkien kauppatieteellisten yksiköiden johtajat ja foorumin puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Raimo Sailas. Sailaksen jäätyä sairaslomalle loppukeväällä 2010, foorumin puheenjohtajana jatkoi Anssi Vanjoki.

Strategiaprosessin aikana oman panoksensa työhön antoi suuri joukko eri sidosryhmien edustajia, ministeriöistä opiskelijoihin ja yliopistoista elinkeinoelämään. Tämä suuri määrä eri näkökulmia antoi strategialle syvyyttä ja laajuutta.

”Liiketoimintaosaamisen merkitystä Suomen tulevan hyvinvoinnin rakentajana ei voi sivuuttaa. Koulutusalan kehittäminen on tärkeää koko yhteiskunnalle.” Sailas totesi SEFEn tiedotteessa foorumin työn alettua syksyllä 2009.

Kauppatieteelliselle osaamiselle on selkeä, kasvava kysyntä niin Suomessa kuin maailmalla. Strategian julkistuksen yhteydessä projektin puheenjohtaja Anssi Vanjoki kuvasi kauppaa ja liiketoimintaa globalisaation keskeiseksi voimaksi, joka kulkee teknisen ja poliittisen kehityksen etulinjassa: ”Kauppatieteet monitieteellisenä tieteen alueena on avainasemassa yliopistojen ja koko kansakuntamme uuden roolin löytämisessä.”

Strategian myötä luodaan nyt uudet toimintamallit, joiden myötä alan tavoitteet konkretisoituvat näkyviksi jo lyhyellä aikavälillä. ”Liiketoimintaosaamisen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja korkeimman tason johtajakoulutusta tarvitaan lisää kaikille yhteiskunnan sektoreille. Näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen määrää kasvattamalla ja laatua kehittämällä.” kertoi Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen.

Strategian tavoitteiden toteutumisen ydin on uusi Suomen kauppakorkeakoulut, Association of Business Schools Finland, eli ABS. ABS aloitti toimintansa vuoden 2011 alkupuolella ollen kansallinen ja kansainvälinen edunvalvoja, tutkija ja parhaiden käytäntöjen levittäjä. ”Yhdistys on jäsentensä tavoitteiden toteuttajana luontainen keskustelukumppani mm. ministeriöiden ja elinkeinoelämän kanssa”, totesi projektin koordinoijana toiminut Suomen Ekonomiliiton Miika Lipiäinen. ”Yhdistys avaa mahdollisuuksia kanssakäymiseen ja vaikuttamiseen, jossa tulokset ovat konkreettisia ja laskennallisia sekä heti yhteiskunnan hyödynnettävissä”, Vanjoki täsmensi ABS:n merkitystä.

Kauppatieteellinen osaaminen tukemaan julkista sektoria ja kasvuyrittäjyyttä

Julkisen ja kolmannen sektorin päätöksenteko sekä yritysten mahdollisuus kasvuun ja innovointiin ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta niin oleellisia, että kauppatieteellinen tietämys ja osaaminen valjastetaan strategian myötä paremmin niiden käyttöön. ”Palveluliiketoiminnan osuuden kasvu ja liitännäisyys tuotepohjaiseen liiketoimintaan on hyvin keskeinen trendi ja kauppatiede tämän kehittämisen kannalta juuri se tieteen alue, jonka osaamisen kautta uutta hyvinvointia voidaan yhteiskunnassa luoda”, Vanjoki totesi. Kauppatieteellistä opetusta antavat yliopistot tarjoavat osaamistaan päätöksenteon avuksi, talouden kehittämiseksi sekä julkisten hankkeiden ja selvitysten tueksi. ”Kauppatieteellisen koulutuksen tarjontaa ja tutkimusongelmien asettelua kehitetään myös tukemaan niin globaalia kuin kotimaista kasvuyrittäjyyttä”, Lipiäinen lisäsi strategian tavoitelistalle.

Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoittamisen selkeyttämiseksi strategiassa ehdotetaan, että kauppatieteet siirretään Suomen Akatemiassa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnasta omaan kauppatieteille perustettavaan toimikuntaan. Samoin tavoitteena on, että Suomen Akatemiassa ja Tekesissä kehitetään liiketaloustieteille omia ohjelmia.