Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen etenee
UNIFIn toimesta on toteutettu koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ja profiloinnin hankkeet viidellä alalla: yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, luonnontieteet, vieraat kielet ja kulttuurit sekä lääketiede.Hankkeiden lähtökohtana ovat olleet kansainvälistyvän yhteiskunnan muuttuvat osaamis-, tieto- ja työvoimatarpeet. Tavoitteena on ollut parantaa ko. alojen koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä luoda edellytyksiä yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiselle. Asetettu tavoite merkitsee päällekkäisyyksien purkamista ja suurien mutta profiloituneiden koulutus- ja tutkimuskokonaisuuksien luomista.
Hankkeiden vararehtoritasoiset ohjausryhmät ovat puheenjohtajien johdolla valmistelleet alakohtaisia kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotukset on valikoitu siten, että yliopistojen omia nykyisiä ja tulevaisuuden potentiaalisia vahvuusalueita tarkastellaan kansainvälisessä, valtakunnallisessa ja alueellisessa kontekstissa.
Loppuraporttien toimenpide-ehdotusten toivotaan vaikuttavan kunkin yliopiston strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Toimenpide-ehdotukset myös konkretisoivat ja vahvistavat sekä yliopistojen välisen, eri alojen välisen että yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön tarvetta, ml. opettaja- ja opiskelijaliikkuvuuden lisääminen sekä yliopistojen yhteisesti toteuttama tutkintokoulutus.
Kauppatieteellinen ala
Kauppatieteet on ala, joka vaatii laaja-alaista liiketoiminnan ymmärtämistä etenkin 1. syklissä. On hyvin hankala kuvitella kauppatieteiden kandidaattia, joka ei ymmärtäisi mitään esim. markkinoinnista. Kuitenkin 2. ja 3. sykli voivat olla hyvinkin paljon erikoistuneempia ja maisteri/tohtoritasolla ei ole pakko olla tarjolla kaikkia kauppatieteiden aineita. Kauppatieteet on alana myös varsin kansainvälinen ja erityisesti maisteriohjelmien osalta kilpailee opiskelijoista muiden maiden kauppakorkeakoulujen kanssa.
Oman tutkimuksen rooli ja merkitys on erilainen eri syklien kohdalla. 1. syklin opetusta voisi kuvitella annettavan osittain siten, että aineessa ei tehdä omaa tutkimusta, kun taas maisteritasolla oman tutkimuksen rooli on jo merkittävä ja tohtoritasolla ratkaiseva.
Kauppatieteillä on merkittävä rooli paitsi koulutusohjelmiensa ja tutkimuksen myötä, mutta myös sivuainekouluttajana. Monessa yksikössä merkittävä osa opintopisteistä annetaan nimenomaan sivuaineopetuksena muiden alojen opiskelijoille. Myös täydennyskoulutuksella on tärkeä asema, etenkin alueellisesti.
Kauppatieteelliset yksiköt perustavat profiilinsa yliopiston strategiaan, profiiliin ja omille vahvuusalueille. Profiilit näkyvät etenkin maisteri- ja tohtorikoulutuksessa sekä tutkimuksen painopisteissä. Yksiköiden maisteri- ja tohtorikoulutuksen tarjonta voi poiketa toisistaan suurestikin.
Ei ole yhtä muottia järjestää kauppatieteitä. Tämä näkyy mm. suhteessa alueen ammattikorkeakouluihin. Ratkaisut ovat erilaisia eri kaupungeissa. Jossain on järkevä toimia nykymallin mukaisesti, jossain 1. sykli voidaan suunnitella ja toteuttaa kokonaan tai osittain yhteistyössä AMK:n kanssa ja jossain voidaan kehittää joku aivan uusi ratkaisu. Tärkeää on, että tällaisten ratkaisuiden luomiselle ei ole esteitä.
Kauppatieteiden opiskelijavalinta esitetään muutettavaksi kaksiportaiseksi Bologna-mallin mukaan. Opiskelijat valitaan siis ensin ensimmäisen syklin opintoihin ja niiden jälkeen oman haun kautta maisteriopintoihin. Syklien välillä opiskelijat voivat liikkua opintojen ja työelämän välillä sekä hakeutua jatko-opintoihin siihen yksikköön, missä on tarjolla hänen kiinnostuksen kohteitaan vastaavaa koulutusta ja tutkimusta. Tämä mahdollistaa yksiköiden profiloitumisen entistä selkeämmin sekä sykleittäin että ohjelmien sisällön osalta yliopiston ja yksikön painopistealueille.
Kauppatieteet voivat tehdä tämän opiskelijavalinta uudistuksen keskenään, mikäli muilla aloilla tähän ei ole halua. Olennaista kuitenkin on, että myös muilla aloilla kaksiportainen tutkintorakenne toimii mahdollisimman hyvin, että liikkuvuus syklien välissä on mahdollista.
Yksiköillä on jo nyt suhteellisen selkeät profiilit. On kuitenkin tärkeää, että niitä korostetaan entisestään yliopistojen viestinnässä. Tähän asti eroja on enemminkin pyritty häivyttämään. Viestinnän rooli korostuu entisestään, kun esim. maisteriohjelmia aletaan entisestään suuntaamaan yksikön profiilin pohjalta. Silloin kaikissa yksiköissä ei enää voi opiskella kaikkea. Tästä pitää viestiä niin hakijoille, opiskelijoille kuin työnantajille ja muille sidosryhmille. Maisteriohjelmien markkinointi ja opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointi kotimaassa ja kansainvälisesti korostaa yksiköiden profiilia ja omaleimaisuutta.
Kauppatieteellisen alan loppuraportti löytyy täältä (pdf).
Unifin kaikkien hankkeiden raportit sekä julkistamistilaisuuden materiaalit löytyvät Unifin verkkosivuilta.