Taloustietoa on tällä hetkellä lukion opetussuunnitelmassa yksi kahden opintopisteen laajuinen kurssi, yhteiskunnallisen osaamisen 6 opintopisteen kokonaisuuden sisällä. Kurssin sisällöt koostuvat kolmesta teemasta: Kansantalous ja sen toimijat, markkinat, suhdanteet ja talouselämä sekä talouspolitiikka.

Taloustieteen kurssi käsittelee taloutta lähes ainoastaan makrotalouden tasolla, mikä osittain selittää mm. Danske Bankin tuoreen Oma talous haltuun -kyselytutkimuksen hälyttäviä tuloksia. Tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiasta nuorista vain 34 prosenttia arvioi nuorten taloustaitojen olevan edes jokseenkin hyvällä tasolla – ja tämä on vain heikentynyt. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksissa näin arvioi 38 prosenttia.

Danske mukaan kaikkein huonoimmaksi osaamisensa arvioivat juuri toisen asteen päättäneet 18–20-vuotiaat nuoret. Tämä tarkoittaa, että monien nuorten usko omaan osaamiseen romahtaa juuri siinä vaiheessa, kun omaa itsenäistä elämää pitäisi alkaa rakentamaan. Maksuhäiriömerkintöjen määrän jatkuva kasvu kertoo samaa tarinaa siitä, miten heikosti taloutta nuorille opetetaan.

Opetussuunnitelman perusteet -luonnoksen mukaan opiskelija kartuttaa lukioaikana olennaista ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Yhteiskunnallinen osaaminen listataan yhdeksi lukion kuudesta päätehtävästä.

Kansantalouden, markkinoiden ja talouspolitiikan ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita aktiiviseen ja vaikuttavaan kansalaisuuteen kasvamisessa. Myös oman elämän laskentatoimi, rahoitusosaaminen sekä kuluttajakäyttäytyminen ovat peruskansalaistaitoja, joita tulee aiemmin mainituista syistä johtuen selkeästi opettaa nykyistä enemmän ja paremmin.

Suomen kauppakorkeakoulut jakavat luonnoksen tavoitteet lukiokoulutukselle. Kauppakorkeakoulut kuitenkin korostavat, että yhteiskuntaopin ja talousosaamisen määrää tulee selvästi lisätä lukiossa jotta näihin tavoitteisiin päästään – etenkin yhteiskunnallisesti aktiivisen sekä valveutuneen ja vastuullisen kansalaisuuden osalta.

Kansantalouden ja oman elämän taloudenpidon lisäksi nuorille tulee opettaa talouden ja yritysten toiminnasta laajemmin. Yritysten toiminta, työelämän logiikka, markkinoiden toiminta mikrotasolla, markkinoinnin ymmärtäminen, vastuullinen liiketoiminta sekä kuluttajakasvatus, eli yksilön valmiudet toimija markkinoilla kuluttajana ja asiakkaana, ovat taitoja, joita ei tule rajata vain korkeakouluissa kauppatieteitä opiskeleville.

Suomen kauppakorkeakoulut tunnistavat, että tämä ei ole yksin toisen asteen ongelma, vaan myös korkeakouluilla on vastuu olla mukana tukemassa lukioita ja ammattikouluja. Kaikki Suomen kauppakorkeakoulut tekevät omalla tahollaan työtä alueensa toisen asteen oppilaitosten kanssa ja ovat sitoutuneita myös jatkamaan tätä. Kauppakorkeakoulut kuitenkin korostavat, että yhteiskunnallisten ja talousasioiden osaaminen ei voi olla ainoastaan oppijan vapaaehtoisuudesta, tai koulun sijainnista riippuvainen asia. Yhteiskuntaopin ja talouden opetusta tulee lisätä, ja sisältöjä laajentaa lukion opetussuunnitelmassa maan laajuisesti.

Helsingissä 9.4.2019

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry

Sami Saarenketo Juuso Leivonen
Puheenjohtaja pääsihteeri